RITARIHUONE HELSINGISSÄ

Jo 1800-luvun alussa Ritarihuoneelle oli varattuna paikka Servaalin korttelissa, Senaatinlinnan itäpuolella. Vuonna 1857 Ritaristo ja Aateli lunasti varatun tontin pystyttääkseen sille toimitalonsa. Vastaanotetut lukuisat arkkitehtuuriehdotukset olivat rakennustyyleiltään erilaisia. Voittajaksi selviytyi arkkitehti G.T. Chiewitz, jonka uusgoottilainen luomus valmistui vuonna 1862. Vuoden 1863 valtiopäivillä Ritarihuone palveli kaikkien neljän säädyn kokoustilana, koska Säätytaloa ei silloin vielä oltu rakennettu.

Myös tänään Ritarihuone on mitä suurimmassa määrin elävä talo. Suuri osa kalustuksesta ajoittuu samaan aikaan kuin rakennuskin, mikä antaa talolle puhtaasti museaalisia ulottuvuuksia. Silti tässä historiallisessa ympäristössä jatkuu päivittäinen vireä toiminta. Ritarihuoneen oman kanslian ja siihen liittyvien kirjaston sekä tutkijoille varatun arkiston ohella osa talosta on vuokralla. Vuokratutut konttoritilat on hienovaraisesti sopeutettu vastaamaan nykyajan toimintoja.

Yleisön todennäköisesti parhaiten tuntema rakennuksen tila, on suuri täysistuntosali (464 m², huonekorkeus noin 10 m), joka on vuokrattavissa. Ritarihuoneen ryhdikäs goottilainen kauneus antaa tälle erittäin suositulle salille juhlavat puitteet yritystilaisuuksia, konsertteja, konferensseja ja muita kokouksia järjestettäessä.