Aateli tänään

Vuonna 1723 säädetyt ritariston ja aatelin nauttimat etuoikeudet koskivat lähinnä verovapautta. Sen viimeisetkin rippeet katosivat vuonna 1920, kun Suomessa siirryttiin tulo- ja varallisuusverotukseen. Taloudellisten etuoikeuksien kuin myös poliittisen vallan katoamisesta huolimatta suvut kuitenkin yhä ovat elossa, samoin kukoistava perinne niiden myötä. Ritarihuoneen tehtävä on vaalia tätä historiallista perintöä, muun muassa edistämällä aatelissukujen genealogisia tutkimuksia ja huolehtimalla aatelissukujen kanssa yhteisomistamastaan rakennuksesta.

Aateliskokous joka kolmas vuosi

Ritarihuoneen nykyinen toiminta perustuu vuoden 1918 ritarihuonejärjestykseen, jonka nuoren itsenäisen Suomen valtionhoitaja C. G. Mannerheim vahvisti. Tämän asetuksen mukaisesti aateli kokoontuu joka kolmas vuosi aateliskokoukseen, jossa kullakin suvulla on yksi edustajansa, yleensä suvun päämies. Aateliskokous on korkein päättävä elin, joka vastaa toiminnan suunnasta ja valitsee ritarihuonejohtokunnan, vastaavan hallituksen. Ritarihuonejohtokunta koostuu seitsemästä varsinaisesta jäsenestä ja viidestä varajäsenestä. Ritarihuonesihteeri toimii sihteerinä sekä aateliskokouksessa että johtokunnassa.

Kanslia

Ritarihuonekanslia ja sen henkilökunta huolehtii operatiivisesta toiminnasta ritarihuonekamreerin johdolla. Ritarihuonegenealogi vastaa siitä, että aatelisten sukujen sukutiedot jatkuvasti täydennetään sekä muun tutkimus- ja julkaisutoiminnan johtamisesta. Kansliassa palvelevat lisäksi amanuenssi, kanslisti ja vahtimestari.

Yhteystiedot löydät täältä

Euroopan aateli

Suomen Ritarihuonetta täysin vastaavia laitoksia on ainoastaan Ruotsissa. Muualla Euroopassa, kuten Isossa-Britanniassa, Alankomaissa, Belgiassa ja Espanjassa, on eri tavoin toimivia julkisoikeudellisia aatelisyhteisöjä.

 

 

 

Ritarikatu 1
FI-00170 Helsinki

 

+358 10 411 7260
kansli@riddarhuset.fi

 

© 2020 / Privacy policy