Suomen Ritarihuone on vuodesta 1858 lähtien julkaissut Suomen Ritariston ja Aatelin kalenteria, jota yleisesti kutsutaan Aateliskalenteriksi. Joka kolmas vuosi ilmestyvä julkaisu on selonteko nykyään elossa olevista aatelissuvuista ja niihin kuuluvista henkilöistä.
Mahdollisimman ajankohtaisen ja sisällöltään virheettömän Aateliskalenterin syntyyn myötävaikuttaa paitsi ritarihuonegenealogin yhtäjaksoinen työ sukutaulujen parissa myös suvunjäsenten aktiivinen osallistuminen.
Vuodesta 2001 lähtien Aateliskalenteriin on neliväripainettu yhtenäisesti hahmotellut vaakunat 1800-luvun lopulla piirretyssä asussaan. Nämä kauniit vaakunakilvet on sijoitettu jokaisen sukuesittelyn alkuun.
Aateliskalenterin mukaan Suomen Ritarihuoneeseen on introdusoitu kaikkiaan 357 sukua. Mieslinjaisina sukuina näistä on Suomessa säilynyt 137, kun taas naislinjaisina ainoastaan 6 sukua. 137:stä mieslinjaisesta suvusta 3 on kreivillistä, 22 vapaaherrallista ja 112 aatelista. Aateliskalenteri antaa tietoa kaiken kaikkiaan 174:stä suvusta.
Vuosina 1942–1965 ilmestyi Tor Carpelanin toimittama Ättartavlor-sukutaulusarja Suomen Ritarihuoneen matrikkeliin merkityistä aatelissuvuista. Teokset koostuvat Ritarihuoneeseen kirjattujen sukujen kantatauluista, suvun ensimmäisestä tunnetusta kantaisästä aina tähän päivään asti.
Sukutaulujen päivitys on valmistunut 2022. Tutkimustyö edistyi ritarihuonegenealogi Johanna Aminoff-Winbergin johdolla. Viisiosaisesta sarjasta on ilmestynyt kaikki viisi osaa – Ättartavlor I A–D (2017), II E–H (2018), III I–P (2019), IV Q-S (2021) ja V T-Ö (2022).
Aateliskalenteri ilmestyy joka kolmas vuosi, viimeksi loppuvuodesta 2021 (Suomen Ritariston ja Aatelin kalenteri 2022). Myynnissä ovat lisäksi Aateliskalenterit vuosilta 2019, 2016, 2013, 2010 ja 2007.
Ättartavlor för de på Finlands Riddarhus inskrivna ätterna -sarjan teokset (toim. Johanna Aminoff-Winberg) ilmestyvät nyt päivitettyinä ja täydennettyinä laitoksina. Sarjasta on ilmestynyt kaikki viisi osaa.
Ritarihuone ja Suomen aatelissuvut (toim. Johanna Aminoff-Winberg 2013). Kirja julkaistiin ritarihuonerakennuksen 150-vuotisjuhlan yhteydessä. Teoksessa kuvataan, kuinka Suomen Ritarihuone sai alkunsa sekä instituutiona että rakennuksena. Kirjassa annetaan lisäksi tietoa säätyvaltiopäivien työskentelystä, sukututkimuksesta sekä hyväntekeväisyystoiminnasta ja upeista tanssiaisista. Suomenkielinen painos on loppuunmyyty.
Gentes Finlandiae I–X on ilmestynyt vuosina 1966–2007. Osat VI ja VII on loppuunmyyty. Linkki sisällysluetteloihin (pdf).
Georg Theodor Polychron Chiewitz 1815–1862: ”innovatiivinen arkkitehtuurin ja rakentamisen monitaituri. Toimi Suomessa ja Ruotsissa” (2009). Vain suomeksi.
Julkaisuja on saatavilla hyvin varustetuista kirjakaupoista. Tarkempaa myyntitietoa (hinnat, toimitus) saa sähköpostitse osoitteesta amanuens@riddarhuset.fi.
Vuodesta 2018 lähtien Ritarihuone on julkaissut Ritarihuoneemme-lehteä. Se sisältää tietoa Ritarihuoneen toiminnasta sekä ritariston ja aatelin kulttuuriperintöön liittyviä artikkeleita.
Kerran vuodessa ilmestyvä aikakauslehti jaetaan jokaiseen aatelissuvun jäsenen kotitalouteen Suomessa. Osa artikkeleista on luettavissa aloitussivulta.
Lehdessä on mahdollisuus julkaista ilmoituksia. Lisätietoa kaipaavat olkaa ystävällisesti yhteydessä ritarihuonekamreeri Johan von Knorringiin, puhelimitse +358 10 411 7265 tai sähköpostitse johan.vonknorring@riddarhuset.fi.